MUTAMÄKI
Mutamäki
Mutamäki on ns. perintötila, jota ovat hallinneet Miikkulaisen ja Möltsin suvut. Molemmat suvut ovat historiallisia sukuja Elisenvaarassa.
Mutamäki ennen isojakoa
Mats Henricsson Miculain (1754-1796) ( vanhemmat: Hendrick Henricsson Miculain ja Helena Olofsdottir Harawaldin) ilmenee Mutamäen vuokraviljelijänä 1700-luvun lopulla.
Matsin kuollessa 1796 hänen poikansa 12-17 vuotiaita, joten tilan vastuu on siirtynyt muille. Ilmeisin vastuun siirtymä on Matsin veljelle Henric Henricsson Mijkulaiselle (1755-1807)
Henricillä aikuisiksi selvisivät pojat: Henric Henricsson Mijkulain ( 1792- 1830) ja Mats Heikinpoika Mijkulain (1802-1861). Näistä Matsilta ei aikuisikään selvinnyt poikia. Henricin vanhin poika Heikki Miikkulainen löytyy myöhemmin Mutamäen omistajista.
Heikki Miikkulainen (1823-1895) eli Elisenvaaran Mutamäen tilaa ja Christina tuli miniäksi tilalle 1848 Kurkijoen Haavikosta.
Aluksi Heikki oli tilan vuokraviljelijä ¼ osuudella pääosan kuuluessa Anders Möltsille. Ilmeisesti Heikin veli Matti (vanhapoika) oli mukana.
Elisenvaan vuokraviljelijät 1875 [1]:
Mutamäki 9: tilan koko 97,34 ha, josta viljeltyä 27,53 ha
¾ Anders Henriksson Möltsi + hustru Maria
¼ Henrik Miikkulainen +hustru Stina
Kumpula 10: tilan koko 47,04 ha, josta viljeltyä 17:03 ha,
¼ Henrik Miikkulainen
¾ Johan Kiisken leski Karin
Isojaon mukaisessa perintökirjassa Mutamäen omistus on jakautunut hieman uudelleen [2]
3/5 Anders Jacob Möltsi
2/5 Henrik ja Matts Miikkulainen
Kumpulan osalla Miikkulaisilla ei enää ole omistusta.Oliko tässä yhteydessä tehty maakauppoja, ei ole ilmennyt.
Isojaon jälkeen 3.5.1887 on tehty Mutamäen jako kahdeksi eri tilaksi, jolloin Miikkulaisten ja Möltsien yhteinen taival päättyi:[3]
|
| Kokonaisala | Peltoa |
Elisenvaara 9A | Antti ja Jaakko Heikinpojat Möltsi | 56,35 | 15,92 |
Elisenvaara 9B | Heikki ja Matti Heikinpojat Miikkulainen | 40,77 | 11,02 |
Miikkulaisten Mutamäki (9:2 Elisenvaara 9 B) isojaosta perinnönjakoon
Heikki Miikkulainen isännöi tilaa isojaon jälkeen . Heikki jää leskeksi 1881
Lapsien polkuja
Varpu (1851-1881) muutti Mikrilään 1871 mennessään naimisiin Simo Vehviläisen kanssa
Heikki (1855-1926) eli koko ikänsä Mutamäessä
Pekko ( 1857-1881) kuoli nuorena
Katriina ( 1859-1939) muutti Rummunsuolle 1888 mennessään naimisiin Tahvo Ahokkaan kanssa
Riitta ( 1861-1926) eli koko ikänsä Mutamäessä
Maria, Antti, Mikko ja Kristiina elivät kotitalossaan
Tila siirtyi 5.1.1892 Antille, Mikolle ja sisaruksille testamentilla osuus isältään Heikiltä ja sedältään Matilta (s.1828).Tuolloin tilalla asuivat sisaruksista Heikki (vanha poika), Riitta ( vanha piika), Maria, Antti, Mikko ja Kristiina sekä setä-Matti
Heikin kuollessa 1895 Mutamäki siirtyy lapsille, joista Antti sai isännyyden ja Mikko on myös ”kakkosisäntä” ja omistajana. Heikki ja Riitta asuvat tilalla ja omistavat osansa.
Vuonna 1986 Maria Kiiski ja Antti avioituivat. Maria Kiiski muutti naapuritilalta Kurkijoki Elisenvaara 13:2 ja 13:3 Kyyhkynalava
1899 Kristiina Miikkulainen muutti naapuriin Kylliäiselle naimisiin menon myötä
1908 Maria Miikkulainen muutti Hiitolaan Jakoselle naimisiin menon myötä
1909 Mikko meni naimisiin Helena Pajun kanssa. Helena muutti tilalle Soskualta
Nyt Mutamäen tilalla asuivat Heikki (vanha poika), Riitta ( vanha piika), Antti ja Maria +heidän 6 lastaan sekä Mikko ja Helena (yhteensä 12 henkeä)
29.10.1913 Mikon veli Heikki osuutensa perintötilasta Mikolle eläkettä vastaan.
Samassa yhteydessä lienee tehty Mutamäen tilan perinnönjakoa, joka on oikeuden päätöksen jälkeen kirjattu maarekisteriin 1.2.1915:
Mikko sai päätilan 9:11 Mutamäki I yhteensä 32,9 ha , josta peltoa 9,01 ha
Antti sai osuuden 9:12 Suopelto yhteensä 7,93 ha, josta peltoa 2,12 ha
Asioissa lienee ollut jotain epäselvää, koskapa tästä asiasta on tehty käräjäoikeuden päätös myös 5.3.1935 ja tässä päätöksessä viitataan tilusvaihtosopimukseen 24.10.1916. Eri päätöskerroista huolimatta tulos on sama.
Mitä muuta järjestelyssä on sovittu, ei ole tiedossa
Omistussuhteiden muututtua on Mikosta tullut Mutamäen isäntä. Antilla ei ollut enää roolia Mutamäessä, joten hänellä oli paine löytää uusi ratkaisu. Kesti vuoteen 1919 ennen kuin Antin ratkaisu Kyyhkyahosta syntyi.
Mutamäen tilan irtaimiston perinnönjako 2.9.1915: Antti 1/3, Mikko 7/12, Riitta 1/12
Mikko Miikkulaisen Mutamäki ( 9:11 myöhemmin 9:22) perinnönjaon jälkeen
1919 Antti osti Kyyhkyahon tilan 33:1 ja muutti pois Mutamäestä
Nyt Mutamäkeen jäivät asumaan Heikki (vanha poika), Riitta ( vanha piika), Antti sekä Mikko ja Helena + heidän 3 lastaan
1926 Mikon sisarukset Heikki ja Riitta kuolivat
1932 Mikko myi 4 palstaa yhteensä 6 ha Mutamäen suomaista
Sodan jälkeen Mikko asui poikansa Heikin taloudessa Loimaan Krekilässä
Antti Miikkulaisen Mutamäki ( Suopelto 9:11 myöhemmin 9:17) perinnönjaon jälkeen
Perinnön jaon jälkeen Antin perhe asui vielä Mutamäessä
1919 Antti osti Kyyhkyahon tilan 33:1 ja muutti sille tilalle. Muuton jälkeen Antille jäi Mutamäestä Suopelto-niminen tila 7,93 ha
Muuton aikaan Antin perheessä oli 9 lasta ja kaikki kotona
1932 Antti myi kaksi palstaa yhteensä 1,7 ha omistamastaan Suopelto tilasta ( lohkottu Mutamäestä)
Antin vaimo Maria kuoli 1937
Sodan jälkeen Antti asui Muhoksella poikansa Mikon kanttorilassa
[1] Muistojemme Elisenvaara
[2] Muistojemme Elisenvaara
[3] Maarekisteri /Veikko Repo